Korvaamattomat
(elokuu 2023, Siltala)
Monimuotoisuus – lyhyt oppimäärä
(syyskuu 2022, Siltala)
Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija
(syyskuu 2021, Siltala)
Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija on kirja, jossa on limittäin monta kertomusta: toisaalta se on tarina luonnonsuojelun historiasta, luonnon suojelemisen ajatuksen matkasta halki vuosikymmenten, luonnonsuojelijoiden kohtaamasta vastustuksesta, suuresta yhteiskunnallisesta taistelusta, ja toisaalta siitä, kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Olen ollut luonnonystävä ja -harrastaja lapsesta, mutta olen välttellyt kutsumasta itseäni luonnonsuojelijaksi pitkälti yli 40-vuotiaaksi.
Helmikuussa 2020 aloin kirjoittaa Koneen Säätiön apurahalla kirjaa, josta sitten tuli tämä kirja; se alkoi siten, että kirjoitin talteen muistoja ja muistikuvia lapsuudesta. Koetin kirjoittaa kohti tätä vaikeaa kysymystä: miksi en halua kutsua itseäni luonnonsuojelijaksi? Huomasin, että syntyvä teksti oli oikeastaan kauttaaltaan yhteiskunnallista. Että yksityinen ja yleinen kohtasivat noissa muistoissa esimerkiksi siinä, kuinka yhteiskunta puhuu yksilölle läheisten, tärkeiden ihmisten, esimerkiksi vanhempien kautta.
Kysymys siitä, miksi en halua nimittää itseäni luonnonsuojelijaksi on siis yhteiskunnallinen kysymys. Se oli pitkälti kirjan syntymisen polttoaineena.
Kirjaan on toki haastateltu 80 ihmistä, ja siinä on käyty hyvinkin tarkasti läpi tiettyjä luonnonsuojelutapauksia, mutta se ei ole, eikä yritä olla, kattava historiikki luonnonsuojelusta.
Heräämisiä-kirjan loppupuolella kirjoitan myös melko pitkästi siitä, miksi luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa ja ilmaston lämpenemisen hillinnässä ei onnistuta, kuinka yhteiskunnan ja talouden rakenteet estävät tämän, vaikka tahtomme on hyvä ja laaja. Kirjan luku Loppunäytös II lienee itselleni vaikein teksti, jonka olen elämäni aikana kirjoittanut.
Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija on sen trilogian toinen osa, jonka ensimmäinen osa oli Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista. Heräämisiä on näistä kahdesta henkilökohtaisempi kirja, ja siksi ehkä niihin, joihin se kolahtaa, se kolahtaa henkilökohtaisesti. Olen saanut kirjasta paljon palautetta, jossa ihmiset käyvät läpi omaa polkuaan luonnonystävänä. Ilahduttavan moni on päätynyt havaintoon: olen itsekin luonnonsuojelija, enkä enää aio kiistää sitä.
Alan kirjoittaa Monimuotoisuudelle ja Heräämisille jatkoa, trilogian kolmatta osaa syksyllä 2023. Kirja ilmestyy keväällä 2025.
Heräämisiä-kirjan kannen on suunnitellut Mika Tuominen. (Kannen kuvassa olen Vanajaveden laaksossa vuoden 1981 paikkeilla.)
”Kirjassa Kauppinen käy aikalaislähteiden haastatteluiden avulla läpi Suomen luonnonsuojelun lähihistorian vaiheita: taistelua metsien suojelusta, taistelua koskien suojelusta, taistelua Natura-verkostosta, taistelua luonnonsuojelun merkityksestä ylipäänsä.”
Petja Pelli
Helsingin Sanomat 18.1.2022
”Heräämisiä on pienoishistoriikki ja syväpohdinta – ehkä myös herättäjä – – johon toivottavasti viitataan usein. – – On ilahduttavaa lukea tekstiä, jossa asioita ei vain heitellä mielipiteinä, vaan taustalla on tukeva perustelu ja pitkä lähdeluettelo. – – Kauppinen laittaa lopulta itsensäkin likoon. – – Ehkä juuri tästä syystä kirja tuntuu lukijastakin hyvin henkilökohtaiselta – kuin olisi kirjoittajan mukana.”
(Kirjavinkit.fi 14.11.2021)
”[Heräämisiä on] Kauppisen teoksista omakohtaisin. Hän huomasi, että luonnonsuojelun historia ja hänen oma varttumisensa luonnonystäväksi loksahtivat keskinäiseen symbioosiin. [Syntyi] tekstiä, joka oli samaan aikaan sekä yksityistä että yleistä.”
Iiro-Pekka Airola
Hämeen Sanomat 31.10.2021
”Heräämisiä on vetoavasti kirjoitettu kutsu. – – Kauppinen – – luo vastaansanomattoman perustan luononsuojelun merkitykselle.
Outi Hytönen
Suomen Kuvalehti 43/2021
”[Kirja on] kiinnostava ja ajatuksia herättävä[.] – –
Kauppinen pohtii luontokadon ja ilmastokaaoksen torjunnan mahdollisuuksia ja keinoja kiitettävän monipuolisesti ja perehtyneesti.”
Pertti Koskimies
Luontokuva 5/2021
Sata parasta
(syyskuu 2021, Siltala)
Syksyllä 2020 Hannu Hautala, suomalaisen luontokuvauksen legenda, soitti ja pyysi, että kirjoittaisin tekstin hänen parhaista kuvistaan koottavaan kirjaan, joka julkaistaisiin hänen 80-vuotispäivänsä seutuvilla syksyllä 2021. Hannu on yksi teini-iän idoleistani ja pyyntö oli imarteleva, mutta aikataulu askarrutti hieman. Lupauduin kuitenkin mukaan, ja kerroin, että jo vuosia aiemmin, ollessani Hannun ja hänen vaimonsa Irman luona käymässä Kuusamossa, olin ajatellut, kuinka hienon kirjan saisi, jos kokoaisi Hannun sata parasta kuvaa yksiin kansiin.
Hannu Hautala -säätiöllä oli samansuuntaisia ajatuksia. Kirjan kuvien valitsemisen prosessi oli pitkällinen ja huolellinen, ja siihen osallistui lähinnä säätiön väkeä Kuusamosta ja Etelä-Suomesta. Itse toivoin mukaan vain muutamaa yksittäistä suosikkiani Hannun laajasta tuotannosta.
Keväällä 2021 matkustin Hannun luokse Kuusamoon, ja siellä, istuessani hänen työhuoneensa kulmassa selaten päiväkirjoja vuosien varrelta, katsellen Hannun ja Irman puuhailua diojen ja valopöydän äärellä puolen vuosisadan tottumuksella, vähitellen hahmottui, kuinka haluaisin Hannusta kirjoittaa: rehellisesti, suorasukaisesti, mutta rakkaudella. Näin syntyi kirjan pitkä essee Viklon ja ihmisen siivin – Hannu Hautalan elämä.
Monimuotoisuus - kertomuksia katoamisista
(huhtikuu 2019, Siltala)
Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista on kirja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta Suomessa ja maailmassa. Kirjan pohjana ovat reportaasimatkat suomalaisten eläin- ja kasvilajien katoamispaikoille. Kirja kertoo tarinoin luonnon olemuksesta, monimuotoisuuden ja yhteisöjen rakentumisesta sekä ihmisen suhteesta luonnon monimuotoisuuteen.
Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista vastaa kysymyksiin siitä, mitä kaikkea luonnon monimuotoisuus tarkoittaa, kuinka se on syntynyt ja mitä sen hävittäminen merkitsee.
Kirjaa varten tein noin 50 päivän verran retkiä suomalaisten eliölajien katoamispaikoilla Lounais-Suomen saaristosta Utsjoelle pääasiassa kesinä 2017 ja 2018. Tein kirjaa päätoimisesti keväästä 2017 loppuvuoteen 2018 asti apurahoilla, joita sain Koneen Säätiöltä, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta, Jokesin säätiöltä ja ympäristöministeriöstä.
Monimuotoisuus-kirjalle myönnettiin vuoden 2019 Kanavan tietokirjapalkinto ja 2020 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Kannen on suunnitellut Mika Tuominen. Kirjan lukujen aloituskuvat piirsi Lotta Kauppinen.
Monimuotoisuus-kirjasta kirjoitettua
”Kauppisen tapa kuvata lajeja saa lukijan tuntemaan ja välittämään jokaisesta lajista, ja esimerkiksi kuukkelin kotimetsän hakkaaminen teollisuuden tarpeisiin tuntuu lukijan sydänalassa asti. Silti Kauppinen ei taivu pessimismiin vaan uskoo, että nykyinen kehitys on vielä käännettävissä. Monimuotoisuus on upea teos, joka onnistuu vakuuttamaan kyynisimmänkin lukijan luonnon monimuotoisuuden kauneudesta ja tärkeydestä.”
Esko Juhola
Voima 28.11.2019
”Ensiluokkaista pitkän muodon tiedejournalismia”
Pekka Torvinen
Ylioppilaslehti 3.7.2019
”Kirja, jonka soisi olevan joka ikisen kansalaisen pakollista luettavaa”
Jyrki Alenius
Suomen Kuvalehti 10.5.2019
”Tärkein tietokirja vuosikymmeniin”
Maija Jelkänen
Hämeen Sanomat 12.4.2019
”Liikkuu suvereenisti ajasta toiseen”
Kanava-palkintoperustelut
Talvivaaran vangit
(maaliskuu 2016, Siltala)
Reportaasikirja kaivosyhtiöstä, joka vuosikymmenen aikana jätti lähtemättömän jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan. Seurasin kaivoksen toimintaa melko tarkasti vuosina 2010-2012, ja kirjoitin kaivoksesta juttuja Apuun ja Suomen Luontoon. 2014 kirjoitin Long Play -verkkojulkaisuun ison Talvivaara-jutun Nopeammin, syvemmälle, tuhoisammin.
Lisäksi olin taustatiimissä käsikirjoittaja Pekko Pesosen apuna Talvivaarasta kertovassa fiktioelokuvassa Jättiläinen. Elokuva sai vuonna 2017 Jussi-patsaan parhaasta käsikirjoituksesta. Kirjan kannen on suunnitellut Mika Tuominen.
Talvivaaran vangit -kirjasta kirjoitettua
”Herrar Kauppinen och Oinaala har lämnat från sig en grundlig genomgång av den vänskapskorruption som tycks ha varit förhärskande vid tillståndsgivningen, där omsorgen om arbetstillfällen lämnat frågan om miljö och ekonomi åt sidan.”
Jörn Donner
Hufvudstadsbladet 3.4.2016
”Toki Kauppinen on työstään ylpeä, mutta samalla tuo esiin myös epävarmuutensa, epäilynsä ja yksinäisyytensä riivaavan aiheen kanssa.”
Sammeli Heikkinen
Vihreä Lanka 1.4.2016
”Merkitykset muodostuvat arvaamattomasti. Sen vuoksi teoksen lukeminen on palkitsevaa ja muistuttaa kokemuksena laadukkaan journalismin lukemista. Tyylillisesti teos on onnistunut.”
Maija Jelkänen
Hämeen sanomat, 19.3.2016
”Carl Bernsteinin ja Bob Woodwardin Presidentin miehet (1974) on monelle tuttu Alan J. Pakulan elokuvasovituksena, jossa nohevia nuoria politiikan toimittajia esittivät Dustin Hoffman ja Robert Redford. Teos kuvaa presidentti Nixonin uran katkaisevaa Watergate-skandaalia toimittajantyön kautta. Yhteys Kauppisen ja Oinaalan kirjaan on ilmeinen.”
Suonna Kononen
Karjalainen 19.3.2016
”Mielenkiintoisinta kirjassa on sen henkilökohtaisuus, ja koska kirja on hyvin kirjoitettu, se tekee lukemisesta nautinnollista. Osittain lukukokemusta voi verrata jopa romaaniin.”
Toni Eerola
Geologi 68/2016